Search

Louna-kirjastojen podcast

Louna-kirjastojen podcastissa vinkataan kirjallisuutta kaikenikäisille. Ensimmäiset jaksot keskittyvät aikuisille ja nuorille suunnattuun kaunokirjallisuuteen, mutta tulevaisuudessa pyrimme myös avaamaan muita kirjastopalveluita sekä kertomaan kirjastoihmisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.

Ilmoitamme uusista jaksoista etusivulla, sekä kirjaston Facebookissa ja Instagramissa.

Podcastin jaksot:

Jakso 5: Omatoimikirjasto ja laajennetut aukoloajat

Sopimuksen tehneet asiakkaat voivat käyttää kirjastoa omatoimisesti myös varsinaisen aukioloajan ulkopuolella. Kyselimme kokemuksia muutamalta asiakkaaltamme eli Mirjalta, Raimolta ja Saritalta.

Kuuntele podcastin jakso Soundcloudista:


Tekstitys jaksoon 5

Maarit Järveläinen:

Tammelan kirjasto muutti kunnantalon alakertaan saneerattuihin uusiin tiloihin marraskuussa 2019. Samaan aikaan kirjastossa otettiin käyttöön laajennetut aukioloajat eli ns. omatoimikirjasto. Toisin sanoen kirjastossa voi asioida myös asiakaspalveluajan ulkopuolella. Aika pian Tammelan kirjaston avaamisen jälkeen muihin Louna-kirjastoihin alkoi tulla kysymyksiä, milloin niissäkin voisi asioida omatoimisesti. 

Keväällä 2021 oltiinkin tilanteessa, että muut neljä Louna-kirjastoa saattoivat alkaa suunnittelemaan siirtymistä laajennettuihin aukioloaikoihin. Kirjastot olivat nimittäin hakeneet ja niille myönnettiin valtionavustusta omatoimikirjaston välttämättömien ohjelmien ja laitteiden hankintaan. 

Ypäjän, Humppilan, Jokioisten ja Forssan kirjastoissa valmistauduttiin ottamaan käyttöön omatoimikirjastot samanlaisin laittein, ohjelmin ja periaattein kuin Tammelan kirjastossa. Suunnittelua tehtiin ja toteutuksen aikatauluista sovittiin kirjastojen yhteisissä kokouksissa. Samanaikaisesti jokaiseen kirjastotilaan tehtiin vaadittavia muutostöitä. Esimerkiksi Forssan kirjastossa jouduttiin rakentamaan uutta väliseinää, muuttamaan tai poistamaan vanhoja kalusteita ja tekemään paljon erilaisia sähkötöitä. Forssan kirjaston omatoimialueelle hankittiin myös joitain uusia kirjastoaineistojen säilytyskalusteita. 

Kun tilamuutokset oli tehty, päästiin asentamaan varsinaisia omatoimikirjaston laitteita ja ohjelmia. Kirjastojen ulkopuolelta löytyy ns. kirjautumisyksikkö ja sisääntulossa on portit. Forssan kirjastoon asennettiin kaksi uutta automaattia palautuslaatikkoineen sekä varatun aineiston itsepalvelunoutoon liittyvä uusi hylly. Muut omatoimen osat sijaitsevatkin sitten henkilökunnan tiloissa. 

Laajennetut aukioloajat eli omatoimikirjastot otettiin käyttöön em. neljässä kirjastossa yhtäaikaisesti 21.3.2022. Näin ollen jokaista Louna-kirjastoa voidaan käyttää joka päivä klo 7-21.

Kirjastohenkilökunnan näkökulmasta muutostyöt ja siirtymävaihe meni mukavasti, paljon sujuvammin kuin me etukäteen oltiin ajateltu, mutta nyt me haastattelimme kolmea kirjaston käyttäjää ja kysyimme, mitä he ajattelevat omatoimikirjastosta. 

Forssan kirjaston Timo Myllymäki haastatteli kolmea kirjaston käyttäjää ja kuulemme, mitä he ajattelevat omatoimikirjastosta. 

Haastattelut: 

Mirjan haastattelu:

T: Noniin tervetuloa Mirja!

M: Kiitos. Kiva tulla tänne tuttuun kirjastoon. 

T: Mennään suoraan kysymyksiin. Mitä ajatuksia heräsi, kun kuulit kirjaston laajennetusta aukioloajasta ja mahdollisuudesta omatoimiseen kirjaston käyttöön? 

M: No mä ensin vähän ajattelin sitä, että se on tosi hyvä juttu, mutta siitä omatoimikirjasto -ajatuksesta tuli mieleen, että mitenkähän kaikki paikat siellä pysyvät kunnossa. Kyllä mulle annettiin hyvät selvitykset siitä, että on kamerat ja semmoiset turvatoimenpiteetkin sitten olemassa. 

T: Oliko omatoimikirjasto sinulle ennestään tuttu. esim. jostain toisesta kirjastosta? 

M: Ei ollut. Olen ehkä joskus lukenut jostain, mutta en ole ennen käyttänyt. 

T: Sivuttiinkin tätä aihetta hieman aiemmin, että heräsikö sinussa pelkoa, että omatoiminen kirjaston käyttö toisi mukanaan jotain ongelmia? 

M: No ei sinänsä, mutta mulla tuli tämä turvallisuuskysymys. Sitten tietysti nää omatoimilainauspalveluista ihan normaali aukioloaikana tuli ajatus, että pitääkö kaikki palvelut olla automatisoituja ja tämmöisiä digipalveluja. Ajattelin myös työpaikkoja. Mutta hyvinhän se on sujunut ja henkilökunta on ollut tosi auttavainen varsinkin alussa, kun ei tiennyt, miten tämä toimii. Mutta hyvin on toiminut. 

T: Kun tulit tänne, niin nähtävästi olet sopimuksen omatoimikirjaston käytöstä tehnyt. Ja kuinka paljon olet tähän mennessä käyttänyt tätä omatoimikirjastoa? 

M: No periaatteessa yhden kerran. Ja sopimus tehtiin noin kuukausi sitten kun siitä tuli keskustelua, että kesällä varsinkin mulle olisi sille käyttöä. 

T: Millainen oli tämä käyttökokemus? Minkälaisia positiivisia tai negatiivisia huomioita? 

M: Se oli ihan hyvä. Kun tein tämän omatoimikirjastosopimuksen, niin täältä henkilökunta tuli näyttämään, miten miten kirjastokortti sinne tämmöiseen laitteeseen laitetaan tossa oven ulkopuolella ja sikäli sitten tunnuksen avulla ovi aukeaa ihan kätevästi. 

T: Mitä mieltä olet yleisesti lisääntyneestä itsepalvelusta kirjastoissa? Tämä on aika laajeneva trendi, että omatoimikirjasto tulee käyttöön. Minkälaisia ajatuksia tästä? 

M: Varmaan käyttäjien kannalta se on hirveen hyvä. Ihmisten työajat ovat niin erilaisia ja kirjastopalveluja voi käyttää itselleen sopivina aikoina. Kunhan vaan työpaikat säilyisi ihmisillä, että kirjastot eivät tyhjenisi henkilökunnasta. Koska se on kirjaston henki, että siellä on ihmisiä. Täällä Forssassakin, kun olen käyttänyt monta kymmentä vuotta kirjastoa, niin on edelleen tuttuja työntekijöitä ja tietenkin tulee uusiakin työntekijöitä. Enemmänkin tulee henkilökunnan rooli sellaiseksi auttajaksi ja neuvoja sitten tässä systeemissä. 

T: Onko sulle tullut mieleen erityisiä kehitysehdotuksia omatoimikirjastoon liittyen? 

M: No eipä juuri ole, kun sen verran vähän olen vielä käyttänyt. En osaa vielä siihen sanoa. En esimerkiksi ole vielä omatoimikirjaston kautta kirjavarausta. Siihen on jokaisella sellainen henkilökohtainen numerokoodi, joka hyllystä sitten löytyy, kun sitä kirjaa hakee. Varmasti sekin toimii ihan hienosti. 

T: Kyllä niitä kehityskohteita varmasti tulee sitten kun enemmän käyttää. Tai ajatuksia siitä, mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä ovat huonosti. 

M: Niin mä uskon kans, että käyttäjiltä tulee myös niitä viestejä ja henkilökunta alkaa huomamaan, että mikä toimii ja mikä ei. 

T: Tässä oli kaikki kysymykset. Kiitoksia Mirja haastattelusta.

M: Kiitoksia ja hyvää kesää. 

T: Kiitos!

Raimon haastattelu: 

T: Terve Raimo! Mennään suoraa näihin kysymyksiin. Mitä ajatuksia heräsi, kun kuulit kirjaston laajennetusta aukioloajasta ja mahdollisuudesta omatoimiseen kirjaston käyttöön?

R: No ihan ensimmäinen oli se, että “ahaa” ja että se ei varmaan ole kauaa käytössä, kun nuorisojoukko pääsee sisälle viettämään aikaansa ja siellä aina tyhmyys tiivistyy ja joku pudottaa kaikki kirjat lattialle, niin seuraavana päivänä on vähän töitä. 

T: Että tämmöisiä pelkoja on, että tällaista voisi sattua? 

R: Kyllä, mutta se johtu siitä, että en tuntenut tätä järjestelmää millään lailla. Minulle jäi vain mieleen se, että kirjastoon pääsee omina aikoina. 

T: Onko tämä omatoimikirjasto sinulle entuudestaan tuttu jostain toisesta kirjastosta? 

R: Ei ole. Melkein kaikki kirjani olen kantanut Forssan kirjastosta. 

T: Tässä hieman sivuttiinkin sitä aihetta, että heräsikö sinussa pelkoa, että omatoiminen kirjaston käyttö toisi mukanaan jotain ongelmia. 

R: No siihen saakka, kun minulle varmistettiin, että kuinka tänne pääsee. Ei sen jälkeen ollut sellaista tunnetta. 

T: Olet siis tehnyt tämän sopimuksen omatoimikirjaston käytöstä?

R: Kyllä ja sanotaanko puolen tusinaa lainoistani olen omatoimisesti hoitanut. Eli kotikoneeltani katson, onko kirja hyllyssä vai onko se naapurikirjastossa. Mutta minä ne varaan aina. Se on sellainen laiskan käytäntö, että minä teen varaukset ja sitten käyn hakemassa useamman kirjan. Minun kirjastokortillenikin on vaimoni lainat pantu. 

T: Eli olet käyttänyt tähän mennessä tätä omatoimikirjastoa jo useamman kerran? 

R: Joo. 

T: Minkälaisia positiivisia/negatiivisia käyttökokemuksia on tullut tähän mennessä? 

R: Positiivista on se, että varatut kirjat on siitä helppo löytää ja laitteisto on toiminut moitteettomasti, ulko-oven aukaisua lukuun ottamatta. 

T: Tämä on yleistyvä trendi, että kirjastoissa itsepalvelu lisääntyy. Mitä mieltä olet tällaisesta suunnasta? 

R: Ei minulla ainakaan ole valittamista. Tämä on lainaajalle tosi helppo tapa: hakea valmiista pöydästä varaamansa kirjat ja rekisteröi itselleen ne lainatuksi ja sillä selvä. Tärkein asia mun kohdalla on se, että kun käyn aamulenkillä ja kun sattuu tänne kohdalle, niin voin poiketa tuomaan tai hakemaan kirjoja. Ettei tarvitse kelloa vilkuilla. 

T: Tähän viimeiseksi kysymykseksi, että onko sinulla mielessä jotain kehitysehdotuksia tähän omatoimikirjastoon liittyen? 

R: Eipä oikein ole, kun mä olen niin suppea kirjaston käyttäjä. Eli en ole käyttänyt kirjasto muuhun kuin kirjojen lainaamiseen. Tämä juttu toimii oikein hyvin, eikä ole tullut mieleen mitään, mikä voisi olla paremmin. Tietenkin sitten, kun kirjat tuodaan suoraan postiluukusta kotiin, niin se olisi huomattava parannus! Mä kun käyn lenkillä muutenkin niin poikkean kyllä mielelläni tänne. 

T: Tässä oli nämä kysymykset. Minä kiitän haastattelusta. 

R: Kiitos, kiitos. Hyvä systeemi on. 

T: Mukava kuulla. Mutta joo, kiitoksia!

Saritan haastattelu: 

T: Terve Sarita!

S: Heippa. 

T: Mennään suoraan kysymyksiin. Mitä ajatuksia heräsi, kun kuulit kirjaston laajennetusta aukioloajasta ja mahdollisuudesta omatoimiseen kirjaston käyttöön?

S: Oikein innostuneita ajatuksia heräsi. Itselläni on kiireistä arkea, johon sisältyy paljon töitä ja lapsiperhe. Se tuo paljon liikkumavapautta ja mahdollistaa minun lukuharrastuksen jatkumisen. 

T: Oliko tämä omatoimikirjasto sinulle entuudestaan tuttu jostain toisesta kirjastosta?

S: Ei ollut tuttu. Tämä on siis ihan ensikosketus tähän omatoimikirjastoon täällä Forssassa. 

T: Heräsikö sinussa jotain pelkoa, että tämä omatoiminen kirjaston käyttö toisi mukanaan jotain ongelmia? 

S: Aluksi joo. Mä mietin sitä, että miten se valvonta menee. Esimerkiksi siten, ettei tule mitään ilkivaltaa tai jos joku alkaa täällä viettämään aikaa, ettei ole ihan oikealla asialla, niin sellainen putkahti mieleen, mutta en ole törmännyt tällaiseen, niin ei varmaan ole ollut ongelmana. 

T: Olet siis tehnyt tämän sopimuksen omatoimikirjaston käytöstä? 

S: Juu. Tein sen aikalailla heti silloin, kun se oli mahdollista. Odotin silloin tosi kovasti, että se tulee käyttöön. 

T: Kuinka monta kertaa olet käyttänyt tähän asti omatoimikirjastoa? 

S: Reippaasti yli kymmenen tai jopa kaksikymmentä kertaa. Tulee ihan pari-kolme kertaa viikossa käytettyä. 

T: Minkälaisia käyttökokemuksia sinulla tähän asti on tullut? Jotain positiivisia/negatiivisia huomioita? 

S: Oikein positiivisia kokemuksia. Laitteet ovat toimineet todella hyvin ja sain alkuun todella kattavan tällaisen käyttöopastuksen, eli olen onnistunut käyttämään näitä laitteita ja kaikki on toiminut moitteetta. Täällä on tosi rauhallista silloin, kun täällä ei ole paljon porukkaa omatoimiaikana. Et oikein positiiviset kokemukset. Mitään negatiivista en ole vielä löytänyt. 

T: Mitä mieltä olet lisääntyvästä itsepalvelusta kirjastoissa? Tämä on aika yleistyvä trendi kumminkin. 

S: Tietyllä tavalla se on ihan hyvä, mutta sitten taas toisaalta meillä on täällä hyvä palvelu ollut aina, että siinä nousee sellainen ajatus, että toivottavasti henkilökohtainen palvelu ei lopu kokonaan. Tavallaan tykkään paljon, mutta yritän mahdollisuuksien mukaan aina hyödyntää ihan asiakaspalvelua. 

T: Onko sinulla mielessä jotain kehitysehdotusta tähän omatoimikirjastoon liittyen? 

S: Ei tuu mitään kehitysehdotusta omatoimikirjastoon liittyen. Kaikki on minusta toiminut niin hyvin. Toki sitten yleisellä tasolla, että lapset tutustuisivat kirjastotoimintaan paremmin. Meidän lapsille se on jo arkipäivää, mutta kaikille se ei ole. Kirjastoautot on jees juttu, että ne kiertää kouluilla. Mutta jotain lapsille toivoisin. 

T: Tässä oli kaikki kysymykset. Minä kiitän sinua ja oikein hyvää kesää!

S: Kiitos samoin! Oikein lämmintä ja aurinkoista kesää! 

T: Kiitoksia. 

Lopuksi: 

Kirjastojen asiakaspalveluajat säilyvät edelleen, vaikka vaihtelevat kirjastoittain. Asiakaspalveluajat voi tarkistaa Louna-kirjastojen nettisivuilta (louna.finna.fi). Sieltä voi lukea tarkemmin myös yhteisistä omatoimikirjaston käyttösäännöistä. 

Kiitokset kaikille haastatelluille ja hyvää kesää!

Jakso 4: Mitä kuuluu seutukirjastolle?

Mitä kuuluu seutukirjastolle? Keskustelemassa Forssan kirjastotoimenjohtaja Maarit Järveläinen, Tammelan kirjastonjohtaja Soili Ojanen ja hanketyöntekijä Noora Oluikpe.

Kuuntele podcastin jakso Soundcloudista:


Tekstitys jaksoon 4

Noora:

Tervetuloa kuuntelemaan Louna-kirjastojen podcastia. Tänään me keskustellaan siitä, mitä kuuluu seutukirjastolle. Tätä on meiltä kysytty ja aihe kiinnostanee ainakin asiakkaita, mutta myös Louna-kirjastojen henkilökuntaa ja päättäjiä. Meillä on mukana Forssan kirjastotoimenjohtaja Maarit Järveläinen ja Tammelan kirjastonjohtaja Soili Ojanen ja mä oon kirjastonhoitaja Noora Oluikpe ja toimin hanketyöntekijänä Kirjastopalveluita seudullisesti -hankkeessa. Siinä me selvitettiin Louna-kirjastoyhteistyön tiivistämistä.

Yksi yhteistyön tiivistämisen kärkiajatuksista oli seudun viiden kunnan kirjastojen hallinnon tiivistäminen seutukirjastoksi. Tällainen rakenteellinen ja hallinnollinen muutos vaatii perusteellista selvittämistä ja valtion hankeavustuksella meidän oli mahdollista paneutua tähän työhön. Tää meidän hanke alkoi huhtikuussa 2020 ja nyt me ollaan tulossa päätökseen tän kesän aikana. Soili, Tammelan kunta hallinnoi yhteistä hanketta. Millainen hanke tää on ollut?

Soili:

Joo, hankehan on ollut tosi kiinnostava. Se on lisännyt meidän ymmärrystä ihan tästä kirjastotyöstä ja toisistamme kirjastoina ja toisaalta sitten tätä kunnallista päätöksentekoakin on opittu ymmärtämään paremmin, kun se on tässä ollut olennainen osa tätä hanketta. Mutta kaiken kaikkiaan me ollaan sitten tässä tosiaan kovasti mietitty, että miten nää palvelut voitaisiin järjestää paremmin. Kustannustehokkaammin ja niin, että ainakaan palvelut ei heikkenisi.

Tää hallinnollinen yhdistäminen on siinä sitten ollut se meidän ratkaisuajatus. Ja koko ajan kuitenkin on ollut selvää, että nää kirjastot säilyy jokaisessa kunnassa. Eli meillähän on joka kunnassa oma kirjasto ja kirjasto on ilman muuta lähipalvelu, että missään tapauksessa ei oo ajateltu, että tää johtaisi siihen, että kirjastot vähenisi tältä seudulta.

Mutta sitten osana tätä hankettahan on ollut tää kirjastoauto. Eli Tammelassa ja Forssassahan on tällaiset vanhenevat kirjastoauton ja sitten hankkeessa ajateltiin, että yhteistyön muoto voisi olla se, että nää kaksi kirjastoautoa, kun poistuvat käytöstä niin hankitaankin tilalle yksi yhteinen kirjastoauto, joka sitten palvelee kahdessa vuorossa ja täähän on nyt totetumassa eli kirjastoautohan alkaa olla aika valmis.

Noora:

Joo. No, Louna-kirjastot on tehneet yhteistyötä jo yli 35 vuoden ajan ja välillä meiltä kysytäänkin, että mitä se seutukirjasto sitten muuttaisi tässä yhteydessä. Että Louna-kirjastojen kirjastokortti ja verkkokirjasto on jo yhteisiä, minkä lisäksi aineistoja voi varata, lainata ja palauttaa ilman erillisiä kuljetus- ja varausmaksuja. Maarit, kertoisitko sä vaikka lyhyesti, että mitä seutukirjasto itseasiassa tarkoittaa ja millaisista muutoksista siinä olisi kyse.

Maarit:

No, jos mä ensin vastaan tähän sun varsinaiseen kysymykseen tai mitä asiakkaat ovat kysyneet, että mitä se sieltä asiakkaan näkökulmasta muuttaisi. Niin, jos onnistuttaisiin hankkeessa hyvin, niin se ei siellä asiakkaan näkökulmassa tarkoittaisi minkään muuttumista. Eli ihan normaalit palveluun liittyvät toiminnat ja asiat, jotka asiakas on tottunut Louna-kirjastoissa tekemään, niin hän saisi ne ihan samalla lailla jatkossakin.

Mutta sitten sisällöllisesti jos me pystyttäisiin hallintoa keventäämään viiden kunnan erillisistä hallinnoista yhden palvelua tuottavan kunnan hallintoon, niin sehän tarkoittaisi, että meidän henkilökunnan työajan käyttö muuttuisi. Eli sieltä olisi mahdollisuus saada lisää henkilökuntaa sinne asiakaspalvelutyöhön. Eli se poikisi suoraan asiakkaan hyväksi.

Mitäs muuta se voisi tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta? Ehkä myös sitä, että joitain sellaisia sisältöjä me voitaisiin lainmukaisien tehtävien kautta tuottaa ja tehdä kaikissa kunnissa jonkin verran, mitä nyt on pystytty tekemään ehkä vain osassa näitä kirjastoja ihan sen takia, että kirjastokohtaisesti henkilökunnan määrä on vaihdellut, eikä kerta kaikkiaan työaika riitä ihan kaiken tekemiseen ihan jokaisessa kirjastossa, mutta tätä kautta voitaisiin ehkä siihenkin saada pientä helpotusta.

No sitten se jälkimmäinen osa tästä, mitä Noora kysyit, että mitä se seutukirjasto tarkoittaa, niin ehkä ihan helpointa olisi sanoa niin, että lähipalvelun johtaminen, hallinnointi ja kehittäminen tapahtuisi yhden valitun kunnan toimesta niin, että henkilökunta on sen yhden kunnan palveluksessa, tuottaa niitä palveluita yhteisesti sovituilla tavoilla ja tasapuolisesti, yhdenvertaisesti kaikissa näissä viiden kunnan kirjastopalvelupisteissä, mutta sitä varsinaista hallintotyötä varten näin ollen tarvittaisiin vain yksi kirjastoa johtava työntekijä, jolloin jos jatkettaisiin niin kuin on ajateltu, samalla henkilökunnalla, mitä Louna-kirjastoissa on nytkin, niin sieltä tulee merkittävää työajan siirtoa nimenomaan tänne asiakaspalvelun tuottamiseen. Että tää on se ehkä lyhyesti, miten mä näen tän asian.

Noora:

Eli ajatuksena siis sellainen, että nyt meillä jokaisessa kunnassa johdetaan sitä omaa kirjastoa, niin seutukirjastossa olisi sitten vain yksi johtaja ja tän koko seudun kirjastojen henkilökunta toimisi yhden organisaation alla ja pääsisi yhdessä suunnittelemaan sitä kirjastopalvelua koko seudulle. Itsekin kun olen tätä selvitystyötä tehnyt niin siitä näkökulmasta oon tätä ajatellut, että siinä päästäisin tosi kivasti sitten suunnittelemaan sitä työtä silleen, että yhdessä suunnittelemalla voitaisiin lähteä vähentämään sellaista alueellista eriytymistä, mikä on nyt valtakunnallinenkin kehityssuunta, että palvelut herkästi eriytyy ja me ollaan havaittu tässä selvitystyön yhteydessä, että sellaista on tässä meidänkin seutukunnalla tapahtunut ja se on aika ei-toivottava kehityskulku. Niin itse ainakin ajattelen, että seutukirjasto olisi voinut olla vastaus tähän, että me saataisiin tasapainotettua näitä seudullisia eroja. Minkälaisia ajatuksia teille siitä herää?

Maarit:

No, mä ajattelisin näin, että seutukirjasto terminä kuitenkin on sellainen, että ihan kuntalakiin liittyen, niin se palvelu edelleen on jokaisen kunnan vastuulla ja sillä lailla jokaisen kunnan näkökulmaa niitten palveluiden kehittämisessä tultaisiin seutukirjastotapauksessakin jatkamaan. Ja siihen, miten se sitten se yksi yksikkö järjestettäisiin, jonka nimi olisi seutukirjasto, niin siihenhän ajateltiin sellaista hallinnollista mallia, että se kunta joka vetäisi sitä palvelun järjestämistä, niin sitä kutsutaan vastuukunnaksi ja sitä kautta siihen kehittämisen tueksi jokaisen kunnan näistä viidestä kunnasta jokaisen edustaja on mukana johtoryhmässä tuomassa oman kunnan viestiä niin, että voidaan varmistua siitä, että palvelut vastaavat myös kuntalaisten tarpeisiin. Toki kirjastotoimessa aina kuullaan kuntalaisia muutenkin ja ajatellaan nimenomaan sieltä asiakaspalvelun näkökulmasta, mutta että myös hallinnollinen ratkaisu tukisi sitä kehitystä entistä vakaammin.

Noora:

No, vuosi sitten tähän suunnilleen samaan aikaan, keväällä 2021 siinä me käytiin ihan kuntavaalien alla seitsemän viikon mittaiset seutukirjastoneuvottelut Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän edustajien kanssa. Ja tässä neuvottelupöydässä oli kuntien nimeämiä jäseniä kirjastoista, kuntien hallinnosta ja sitten oli poliittisia päättäjiäkin mukana. Ja seutukirjastoneuvotteluissa työstettiin seutukirjaston sopimusluonnosta eli käytännössä keskusteltiin seutukirjastoon liittyvistä talous- ja henkilöstöasioista ja tietenkin pohdittiin seutukirjaston vaikutuksia asiakkaiden saamaan palveluun.

Me oltiin itseasiassa kaikki siinä neuvottelupöydässä mukana, kukin omassa roolissa, minä siellä ehkä enemmän kirjurina ja joitain selvitystyön asioita esittelemässä, mutta te olitte siellä myös kirjastojenne edustajina ja myöskin näinä vastuukuntaehdokkaiden edustajina siellä tavallaan, kun Tammela ja Forssa on meillä ollut vaihtoehtoina tän seutukirjaston vastuukunnaksi, niin millainen kokemus tää neuvottelupöytä teidän mielestä oli ja mitä siitä mahtoi jäädä käteen? Vielä näin vuoden päästäkin niin tätä varmaankin pohditaan.

Soili:

Joo, neuvotteluista jäi ihan mukava kokemus. Että nehän oli tosiaan aika pitkät, että se seitsemän kertaa kun siinä kokoonnuttiin niin ehdittiin jo aika paljon asioita käsitellä ja siellä oli tosiaan henkilöstön asema ja talous ja nää ICT:t, jotka osoittautui myös aika mutkikkaiksi, että niitä kaikkia käsiteltiin ja pohjustettiinkin sitten erilaisissa ryhmissä etukäteen ja tosiaan mulle jäi semmoinen kokemus niistä, että ne oli aika perusteelliset ne neuvottelut ja saatiin käytyä läpi kyllä kaikki se, mitä oltiin suunniteltukin ja asiat saatiin selvitettyä, vaikka sitten lopputulos olikin se, että ei seutukirjastoa nyt tällä kertaa perustettu vaan täähän sitten siirrettiin seuraaville valtuustoille, koska vaalithan osui siihen samaan aikaan juuri kun, heti siihen, kun neuvottelut saatiin päätökseen niin sitten tuli vaalit ja päädyttiin tähän, että näillä eväillä ei pystytty seutukirjastoa vielä perustamaan tai päättämään, että se perustettaisiin.

Maarit:

Mulle jäi hyvin samanlainen kokemus siitä neuvotteluprosessista tai neuvottelujen läpiviennistä, mikä Soilillakin oli, että kaikki näkökulmat ja kaikki tiedot ja tiedon muruset oli kerätty etukäteen ja ne esiteltiin sitten sopimusneuvottelupöydässä. Ja haluaisin erityisesti tässä kyllä nyt sanoa, että meillä oli myös äärimmäisen hyvä puheenjohtaja siinä neuvottelussa. Että hän pystyi pitämään koko ajan myös ne neuvottelut hyvin tiiviinä ja asiassa pysyvinä, koska meillä oli hirveän lyhyt aika käydä ne isot isot asia- ja tietomäärät lävitse koko neuvotteluprosessissa. Mutta hyvin hyvin hyvähenkiset ja mulle jäi hyvin miellyttävä kokemus.

Mutta sitten tietysti siihen liittyen, että se päätöksenteko siirrettiin vaalien yli, niin koen sen aika isona asiana sillä lailla, että jos nyt asiakkaiden saamia kirjastopalveluita miettii, niin me jäätiin jollain tavalla vähän tyhjän päälle ja kovasti sit mietittiin sitä, että mikä on se tapa, millä palvelut voitaisiin asiakkaiden näkökulmasta kuitenkin säilyttää, koska meillä ei ollut tiedossa sitten minkäänlaista valmista aikataulua, että miten se asia vietäisiin hallinnolliseen päätökseen, onpa se päätöksen sisältö mikä hyvänsä.

Ja siinä kohtaa sitten astui kuvaan se, että tehtiin ihan erillinen sopimus Louna-kirjastojen kesken siitä, että tiettyjä keskeisiä asioita, joita siellä palveluiden taustalla oli ja joita 35 vuotta oli yhteiseen hyvään rakennettu, että sitä saataisiin jatkettua ja ratkaisuksi siihen tuli, että solmittiin sitten viiden kunnan kesken palveluiden ostoon liittyvä sopimus. Että Forssan kautta tuotetaan tai tehdään niitä samoja asioita nyt sopimuskauden ajan kuin oli tehty aiemminkin, jotta tilanne ei pääsisi asiakkaiden näkökulmasta palvelut romahtamaan.

Ja se on nyt se, missä me tällä hetkellä ollaan ja tavallaan seuraavaksi olisi ajatus, että se päätöksenteko laitettaisiin jollain aikataululla, joka tässä ehkä sitten jatkossa päätetään niin, tavallaan käyntiin ja aloitettaisiin ja siinä kohtaa sitten tehtäisiin jokaisen kunnan näkökulmasta ennakkovaikutusten arviointia sillä lailla, että ne kaikki tiedot ja näkemykset ja ne selvityksen sisällöt, jotka me on tehty hakkeessa niin voidaan arvioida siten, että mitä se tarkoittaa kunkin kunnan kirjastopalveluiden näkökulmasta. Mitä siellä on hyvää, mitä siellä on riskejä, joten siihen pohjautuen voitaisiin sitten viedä se päätöksenteko ihan loppuun asti.

Noora:

Joo, eli tällaiseen arviointiinhan varmaan liittyy tosiaan eri tilanteiden vertailu sillä tavalla, että pohditaan niitä lyhyen tähtäimen ja pitemmän tähtäimen vaikutuksia eri vaihtoehtojen osalta. Eli meidän tapauksessahan, mitä ollaan jo arvioitu, mutta ei tän varsinaisen EVA:n kautta vaan ihan ohjausryhmän asettamista tavoitteista lähtien niin just tavallaan tämän seudun kirjastopalveluiden tilaa sellaisessa tapauksessa, että meillä ei ole seutukirjastoa ja sitten sellaisessa tapauksessa, että meillä olisi seutukirjasto, jossa on Tammela vastuukuntana tai sitten sellaisessa tapauksessa, jossa meillä on seutukirjasto Forssa vastuukuntana ja tosiaan tällä samalla hallintomallilla sitten jommassakummassa kunnassa. Ja tää oli kyllä sellainen ainakin omasta mielestä aika antoisa tapa tarkastella, että sieltä kuitenkin jonkinlaisia vastauksia sitten tuli. Meillähän ohjausryhmä tosiaan asetti nämä näkökulmat: talousnäkökulma, asiakasnäkökulma ja sit sellainen toiminnallisuuden näkökulma. Sellaisia vaikutuksia me arvioitiin tavallaan ja kuntakohtaisesti ja ne toki joka kunnan näkökulmasta ne oli vähän erilaisia. Se tuli siinä neuvottelupöydässä aika selvästikin ja ehkä ensimmäistä kertaakin esille ihan sillai näkyväksi sitten siinä kaikille, että eri kuntien näkemykset voi olla tosiaan erilaisia ja tän seutukirjaston vaikutukset siihen kunkin kunnan omaan organisaatioon niin voi olla erilaisia.

Maarit:

Se lähtökohta oli, että nykyisellä henkilökuntamäärällä esimerkiksi jatketaan ja taloudellisten vaikutusten arviointia tehtiin siitä näkökulmasta, että suunnilleen nykyinen kustannustaso, jos mahdollista, pyrittäisiin säilyttämään. Eli kustannustehokkuutta tavoiteltiin nimenomaan sillä, että hallintoa kevennettäisiin.

Se on myös jonkinlaista kestävän kehityksen ja ekologista näkökulmaa, että jos meillä on kirjastoauto ja niitä on vain yksi, yksi on ylläpidettävänä ja yhtä kuitenkin käytetään niin tehokkaasti niin, että se kustannusvaikutuskin vähenee ja on vain yksi paikka, jossa se pysäköidään tai niinkun säilötään ja niin edelleen. Mut että monelta kantilta pitää katsella ja se on mielenkiintoinen prosessi sitten, kun päätöksentekoon jossain vaiheessa päästään, että miltä kaikilta kannoilta vielä, joita me ei osata ajatellakaan niin, tätä asiaa voidaan arvioida.

Noora:

Mä ainakin jotenkin odotan sellaista vielä kertaalleen ehkä keskustelua päättäjien kanssa. Mehän järjestettiin neljä valtuustoinfoa, eikö vaan, ja näissä jonkun verran kysymyksiä meille esitettiin, mutta toki melko vähän, että oli enemmän sellaista tiedottamista. Mutta ehkä olisi kiva, että se olisi keskustelevampaa sitten, kun tää asia päätöksentekoon menee ja päästäisiin tosiaan näitä esittelemään. Toki nää meidän valtuustoinfojen tallenteet on yhä katsottavissa ja se on yhä ajankohtaista materiaalia niin siltä pohjalta, jos heräis keskustelua ja näitä eri näkökulmia tosiaan päästään tarkastelemaan niin ainakin näin nyt sen meidän selvitystyön perusteella se näytti aika selvältä, että mitä pitemmällä aikajänteellä näitä vaikutuksia takastellaan niin sitä selkeämmin se seutukirjasto on kyllä asiakkaiden saaman palvelun kannalta siis se takaa paremmin laadukkaan palvelun säilymisen, koska me pystytään sen avulla ennakoimaan muutamia tällaisia alaan kohdistuvia muutoksia.

Kirjastoalalla, ehkä niin kuin kuntapuolella yleensäkin on jonkin verran työvoimapulaa. Koulutetun henkilökunnan rekrytointi on tällä hetkellä aika vaikeeta, niin ajateltiin kuitenkin, että tän seutukirjaston myötä pystytään rakentamaan mielekkäitä toimenkuvia ja myöskin sitten se johtajuuskysymys, niin vaikka se on yhä vaikea ja vastuullinen tehtävä toki seutukirjaston johtaminen, että on vaativa asiantuntijatyö, mutta se on kuitenkin innostava ja sellainen työnkuvaltaan selkeämpi kuin mitä on vaikka sitten monen eri palvelualueen johtaminen yhtä aikaa tai yhdistelmävirat on hyvin ajankäytöllisesti vaativa ratkaisu kunnissa niin sellaisiin asioihin pohdittiin, että tämä kirjastoammatillinen kirjaston kehittäminen sitten kuitenkin seutukirjastossa on vahvuus ja se henkilöstön osaamisen jakaminen ja kohdentaminen sitten erilaisiin kirjastotehtäviin, jotka on kuitenkin tässä viime vuosinakin jatkuvasti lisääntyneet ja ovat myös vaativuustasoltaan aika suuria, jos puhutaan nyt vaikka tästä demokratian edistämisestä ja vuoropuhelusta ja kaikesta kirjastossa, ja sitten ihan tietenkin lukemisen edistämiseen liittyvät tehtävät niin nää oli sellaisia, mistä me keskusteltiin kyllä, että seutukirjastossa yhteistyöllä varmaankin oltais tehokkaampia ja laadukkaampia ja ehkä vähän odotettiinkin sitä, että päästäisiin tällaista tiiviimpää yhteistyötä henkilöstön näkökulmasta tekemään.

Että huolenahan sitten tavallaan tässä, jos seutukirjasto jää toteutumatta niin, tän selvitystyön pohjalta on se, että joudutaan heikentämään kirjastopalveluiden laatua kunnissa, koska henkilöstön määrä ei riitä nykyisten palveluiden ylläpitämiseen ja toki meillä oli sitten sekin tilanne, että siinä kohtaa kun sopimuksia ei ollut ollenkaan niin ei pystytä sitten toteuttamaan myöskään näitä aineistojen ristiinlainaamista kuntien välillä ja muuta, että siinä on ollut sellaisia uhkakuvia, että ne palvelut joita meillä jo on hyvin saatavilla ja asiakkaat näistä pitää niin jouduttais keskustelemaan tän tavallaan palvelutason laskemisesta. Että sellainen huoli mun mielestä selkeästi siitä selvitystyöstä kyllä nousi sitten siltä pohjalta, että tällainen hallinnon tiivistäminen jäisi tekemättä.

Soili:

Joo, tästä kyllä tosiaan tuli mieleen se, että kunnissa pitäisi varmasti nyt näitä kirjastoasioita miettiä sitten, että miten me kussakin kunnassa saadaan näitä palveluita eteenpäin. Että kyllä meillä Tammelassakin on mietitty ihan, että miten, kun seutukirjasto ei toteudu, pärjätäänkö me nykyisellä henkilökunnalla ja miten me saadaan kouluyhteistyö toimimaan ja näin, että nää on ihan tosiaan ajankohtaisia asioita miettiä tässä kohtaa. Se on tietysti nyt kuntakohtaista tällä kertaa, koska ei toteutunut se, että me ois toimenkuvia voitu ikään kuin yli kuntarajojen tässä miettiä.

Mutta hankkeen näkökulmasta tää on nyt sitten päättymässä tää selvitys, elokuun loppuun kestää vielä tää Kirjastopalveluita seudullisesti -hanke ja sitten raportoidaan, mitä on saatu aikaa, on saatu paljon aikaan ja se että saadaanko me siihen mennessä sitten päätökset kunnista, niin se jää nähtäväksi, mutta mä kyllä koen, että me ollaan saatu paljon tietoa ja kaikki se selvitystyö, mitä me on tehty niin sehän on meillä nyt sitten takataskussa käytettävissä, että sitten jos tää jatkuu jossain vaiheessa ja mitä päätöksissä nyt sitten päätetäänkään, niin sen mukaan sitten meillä on ainakin materiaalia paljon käytettävissä.

Se kirjastoautohan meillä on se osa mikä tästä on toteutunut tässä ihan suunnitelman mukaisesti tässä hankkeessa, että vaikka seutukirjasto nyt ei ainakaan tähän mennessä ole toteutunut niin kirjastoautohan nyt sitten tosiaan on tulossa. Ja kesäkuun aikana me sitten täytetään se auto, se on siis niin valmis. Mutta toki tää kevät ajetaan vielä näillä vanhoilla autoilla ja sitten tulee toki lomat siinä väliin, niin elokuussa sitten uuden auton parissa tavataan toivottavasti teistä mahdollisimman moni.

Noora:

Kiitoksia tästä keskustelusta ja kiitos kaikille kuulijoille ja varmasti palataan tähän aiheeseen mahdollisimman pian. Kiitoksia.

Jakso 3: Eeva Joenpelto ja Eeva-Liisa Manner

Louna-kirjastojen podcastin kolmannessa jaksossa perehdytään juhlavuoden viettäjien, Eeva Joenpellon ja Eeva-Liisa Mannerin, tuotantoihin. Äänessä ovat Eija Räisänen ja Tuula Luoma Forssan kaupunginkirjastosta.

Kuuntele podcastin jakso Soundcloudista:


Tekstitys jaksoon 3

Jakso 2: Tietokirjavinkkejä lapsille ja nuorille

Podcastin toisessa jaksossa vinkataan viime vuoden suosituimpia lasten tietokirjoja, sekä tutustutaan tietokirjojen kirjastoluokitukseen. Äänessä on lasten- ja nuortenosaston kirjastovirkailija Juho Kankaanpää Forssan kaupunginkirjastosta.

Kuuntele podcastin jakso Soundcloudista:


Tekstitys jaksoon 2

Podcastissa vinkatut kirjat:

  • - Lasten suuret kysymykset, toim. Francoise de Guibert (Otava, 2020), suom. Marjo Lemponen
  • - Miklu : Universumin paras kirja (Otava, 2021)
  • - Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen : Piirrän sinuun tarinan (Lasten keskus, 2020)
  • - Katariina Vuori : Tarinataikurit - sanataideharjoituksia lapsille (Lasten Keskus, 2020)
  • - David Owen : Lasten karttakirja (Readme.fi, 2021)
  • - Reima Flyktman : Suomen linnut - liiku luonnossa ja tunnista lintuja (Readme.fi, 2021)
  • - Steve Martin : Miten kaikki toimii? Koneet tutuiksi roboteista raketteihin ja leivänpaahtimista liukuportaisiin (Karisto, 2021)
  • - John Brewer : Urheilu 30 sekunnissa (Into Kustannus, 2021)
  • - Ned Hartley : Marvel historia - sarjakuvien tarina (Tammi, 2020)
  • - Juha Kuisma : Suomen lasten historia (Otava, 2021)

Jakso 1: Kirjavinkkejä Louna-kirjastojen lukuhaasteeseen

Louna-kirjastoissa on menossa koko vuoden 2021 kestävä lukuhaaste. Podcastin ensimmäisessä jaksossa Tuula Luoma ja Eija Räisänen Forssan kaupunginkirjastosta vinkkaavat haastekohtiin sopivia uudehkoja kirjoja. Käsittelyssä ovat mm. Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa, Antti Heikkisen Einari ja Colson Whiteheadin Maanalainen rautatie.

Louna-kirjastojen lukuhaasteeseen pääset tästä linkistä.

Kuuntele podcastin jakso Soundcloudista:


Tekstitys jaksoon 1

Podcastissa vinkatut kirjat:

  • - Ottessa Moshfegh : Vuosi horroksessa (Aula & co, 2020), suom. Kristiina Drews
  • - Annamari Marttinen : Häiriömerkintä (Tammi, 2021)
  • - Ilppo Aaltonen, Arja Kanerva : Menneet tulevat - runoja ja kuvia (Kustannus Kimara, 2020)
  • - Julian Fellowes : Snobit (Otava, 2020), suom. Markku Päkkilä
  • - Ann-Christin Antell : Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus, 2021)
  • - Jyri Vartiainen : Kolme kesää (Teos, 2020)
  • - Mikko-Pekka Heikkinen : Sähkömies (Johnny Kniga, 2020)
  • - Richard Powers : Ikipuut (Gummerus, 2021), suom. Sari Karhulahti
  • - Antti Heikkinen : Einari (WSOY, 2020)
  • - Indrek Hargla : Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi (Into, 2021), suom. Jouko Vanhanen
  • - Colson Whitehead : Maanalainen rautatie (Otava, 2021), suom. Markku Päkkilä
  • - Marja Toivio : Finnjet, my love - romaani (Atrain & Nord, 2020)
  • - Oyinkan Braithwaite : Sisareni, sarjamurhaaja (WSOY, 2020), suom. Kaisa Kattelus
  • - James Reasoner : Texasin tuuli (Kustantamo Helmivyö, 2021), suom. Juri Nummelin
  • - Marko Annala : Kuutio (Like, 2020)
  • - Emma Rous : Täydelliset vieraat (Minerva, 2021), suom. Maikki Soro
  • - Jarmo Stoor : Prässi (Into, 2021)
  • - Tua Harno : Kylmän sodan tytär (Otava, 2020)