Magdalena Hain Sarvijumala voitti ansaitusti vuoden 2023 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kyseessä on kauhukirja, mutta ei pelottavimmasta päästä.

17-vuotias Lauri herää auto-onnettomuuden jälkeen sairaalassa. Äiti on kuollut ja isä makaa tajuttomana samassa sairaalassa. Lauri muuttaa tätinsä luokse toipumaan onnettomuudesta. Lauri tuntee syyllisyyttä äidin kanssa käydyistä viimeisistä riidoista ja on huolissaan isästään. Toipuminen edistyy hitaasti, painajaiset alkavat tuntua liian todellisilta ja ikkunan taakse ilmestyy pelottava sarvipäinen olento.

Ammattikoulua käyvä Eetu haaveilee e-urheilijan urasta. Unelman saavuttamiseksi on pelattava paljon ja vastapainoksi lenkkeiltävä koiran kanssa, että jaksaa pelata vielä lisää. Iltakävelyllä Eetu kohtaa tytön, jossa on jotain vastustamatonta. Tyttö houkuttelee Eetun mukaansa jättömaalle, jossa hän paljastuu vampyyriksi ja Eetu on seuraava suupala.

Nopealukuinen urbaani kauhufantasia tarjoilee sopivissa määrin kauhua ja jännitystä.

(Vain 15kpl.)

Selkokirja.

Aino tapaa Jussin, se on rakkautta ensi silmäyksellä.
Aino muuttaa Itä-Suomesta Länsi-Suomeen Jussin perheen maatilalle. Samassa talossa asuvat myös Jussin isä, setä ja veli.
Miksi kukaan ei puhu mitään? Tai jos joku puhuu, Aino ei ymmärrä. Miten Aino pärjää maatilalla miesten kanssa? Kestääkö Ainon ja Jussin rakkaus?

(Vain 15 kpl).

Teos koostuu antiikin Kreikan ja Rooman iättömistä jumaltaruista. Monelle lukijalle tutut myytit maailman synnystä, titaanien taistelusta, Pandoran lippaasta ja vedenpaisumuksesta avautuvat kirjassa uudella ja kiehtovalla tavalla. Muun muassa kaikkivoipa Zeus, ovela Prometheus, kaunis Afrodite ja pelottavat kykloopit seikkailevat kirjan sivuilla jännittävissä seikkailuissa.

Ratkaisevasti länsimaiseen ajatteluun vaikuttaneet myytit kerrotaan lähdeaineistoa kunnioittaen. Mukaansatempaavien kertomusten avulla kuka tahansa pääsee helposti antiikin tarujen kiehtovaan maailmaan.

(Vain 15 kpl)

Selkokirja.
Kaksi kaverusta lähtee hakemaan kalastajavenettä Sipoosta Hämeenlinnaan. Paluumatkalla peräkärry karkaa auton ohi koskeen. Siitä alkaa seikkailu, joka johtaa keski-ikäiset miehet vanhan iskelmän kautta kaikenlaisten alligaattorien ja ihmisten pariin ja lopulta aavalle merelle. Onko entiseen elämään enää paluuta vai onko sokka irti lopullisesti? Jussi Kaakisen piirroskuvitus tukee vauhdikasta veijaritarinaa, jossa liikutaan Veikko Huovisen ja Arto Paasilinnan jalanjäljissä.
(Vain 15 kpl).

Poika raidallisessa pyjamassa on tarina 9-vuotiaasta Brunosta, jonka isä on natsiupseeri. Perhe muuttaa isän työn takia keskitysleirin liepeille Auschwitziin. Brunosta on kurjaa jättää koti ja leikkikaverit, eikä hän viihdy uudessa asuinpaikassa. Ikävyyttä poistaakseen hän alkaa tehdä tutkimusretkiä lähiympäristöön ja ystävystyy salaa vanhemmiltaan aidan toisella puolella olevan juutalaispojan Shmuelin kanssa.

Shmuelin isä on kadonnut, ja pojat päättävät yhteistuumin etsiä hänet. Shmuel lainaa Brunolle raidallisen pyjaman, jotta tämä ei herättäisi huomiota aidan toisella puolella. Bruno pukeutuu lainavaatteisiin ja pujahtaa aidan ali.

Eino Leinon Helkavirsistä on tehty sarjakuva-albumi, joka leikittelee etenkin kauhu- ja fantasiakuvastoilla.

Suomen kansallisrunoilijaksikin kutsuttu Eino Leino (1878–1926) kirjoitti runoteoksen Helkavirsiä vuonna 1903 ja jatko-osan Helkavirsiä 2 vuonna 1916. Nimestään huolimatta Leinon säkeet eivät ole virsiä, vaan kirjailijan itsensä keksimiä myyttejä ja balladeja.

Sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen kokosi joukon historiaa ja kansantaruja arvostavia kotimaisia sarjakuvantekijöitä, jotka saivat valita Leinon teksteistä itselleen mieluisimmat. Hiltusen mielestä Helkavirsiä antaa hyvän kuvan siitä, mitä on suomalaisuus. Hän kertoo, että suomalaisuus on nippu ristiriitaisia asioita kuten lujuutta, rehellisyyttä, pelkoa ja synkkyyttä, ja tämä kaikki näkyy Leinon tarinoissa.

Zombeja, aaveita ja mörköjä ei ole olemassa! …Eihän? No, Uhriniituntakaisen kylässä ei aina voi olla varma… Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta on yhtä aikaa karmea, kaunis ja ilkikurinen tarinakokoelma nuorille.Kemianopettajan käsi haisee päivä päivältä pahemmalta. Pikajunaan 214 nousee mummolaan matkustavien Irinan ja Toivon lisäksi laiha nainen, jolla on hyönteismäiset silmälasit. Tivolin onnenonginnasta voitettu nukke ei taida olla ihan tavallinen… Kirjan tarinat säikyttävät, hihityttävät ja käsittelevät pinnan alla monia nuoria ahdistavia asioita, kuten koulukiusaamista, vanhempien eroa ja yksinäisyyttä.

Selkokirja.
Zombeja, aaveita ja mörköjä ei ole olemassa! …Eihän? No, Uhriniituntakaisen kylässä ei aina voi olla varma… Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta on yhtä aikaa karmea, kaunis ja ilkikurinen tarinakokoelma nuorille.Kemianopettajan käsi haisee päivä päivältä pahemmalta. Pikajunaan 214 nousee mummolaan matkustavien Irinan ja Toivon lisäksi laiha nainen, jolla on hyönteismäiset silmälasit. Tivolin onnenonginnasta voitettu nukke ei taida olla ihan tavallinen… Kirjan tarinat säikyttävät, hihityttävät ja käsittelevät pinnan alla monia nuoria ahdistavia asioita, kuten koulukiusaamista, vanhempien eroa ja yksinäisyyttä.
(Vain 13 kpl).

Selkokirja.
Uuden selkokirjan pakinoiden aiheet liittyvät arkeen Suomessa ja maahanmuuttajien kokemuksiin. Pakinat on jaettu lukuihin Neljä vuodenaikaa, Suomalaisia juttuja ja Arkielämää Suomessa. Jokaisessa luvussa on kymmenen pakinaa.
(Vain 15 kpl).

Forssan puuvillatehtaiden kehruu-, kutoma- ja painokoneet ovat vaienneet 160 vuoden työn jälkeen, mutta elämä Kehräämön ja Kutomon tehdasalueilla jatkuu vilkkaana. Kehräämö on kulttuurin ja koulutuksen keskus, Kutomonalue liike-elämän ja hyvinvoinnin keskittymä.

Rimppa soi! esittelee Forssan Kehräämöalueen rakennukset ja keskeiset henkilöt sekä kertoo, miten lankaa tehtiin. Kirja on helppolukuinen tietopaketti, jonka seurassa voi tutustua Kehräämöalueeseen paikan päällä tai kotisohvalla. Koko perheen käyttöön suunnattua kirjaa voi selailla pienimpienkin kanssa. Petra Heikkilän luoma pirteä pumpulienkeli seikkailee kirjan sivuilla ja kommentoi sisältöä omasta vinkkelistään, samalla muistuttaen tehdaslasten elämästä menneisyyden Forssassa.

Luokkakuva on mieleenpainuva ja monimuotoinen lyhytproosakokoelma, jossa ääneen pääsevät nuoret ja välillä myös heidän opettajansa. Salla Simukka ja Karo Hämäläinen kertovat yhdessä yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten elämästä koko sen skaalan leveydeltä. Kutkuttavista hetkistä, jolloin kaikki nytkähtää eteenpäin. Sijoiltaan vinksahtaneista päivistä, jolloin leikistä tulee totta.

Luokkakuvassa on joukko tunnistettavia tarinoita, koskettavia ja koomisiakin, joita kirjailijapari taitavasti tarkastelee monin keinoin ja näkökulmin. Tarinoita yhdistää nuorten elämä, joka on aina erilaista.

Kautta aikojen muumit ovat nukkuneet yli talven, marraskuusta kevääseen. Mutta eräänä talvena tapahtui sellaista, mitä ei ollut nähty eikä kuultu sitten päivän, jolloin ensimmäinen muumi vaipui talviuneen. Muumipeikko heräsi eikä saanut enää unta. Yritettyään turhaan herättää äitiä hän kiipesi katolle ja luisui ulos valkeaan, kylmään maailmaan. Siitä alkoi hänen taikatalvensa, tuntematon vuodenaika täynnä seikkailuja, vaaroja ja salamyhkäisiä olioita. Kevään tultua Muumipeikko saattoi yllättää äidin kertomalla hiihtämisestä ja muusta sellaisesta, josta tällä ei ollut aavistustakaan.

Sopii: 3.-6.-luokkalaisille, yläkoululaisille

“Poliisi etsii kahta 30.7. kadonnutta tyttöä. Etsityt ovat 12-vuotias Matilda Salmi ja…”

Matilda soutaa ukkosta pakoon syrjäiseen saareen. Alarikiksi esittäytyvä mies pyytää hänet luokseen sadetta pitämään. Pian Matilda huomaa olevansa vankina talossa, jossa on lukkojen takana toinenkin tyttö, Carita. Hän kutsuu Alarikia vaarikseen.

Matilda onnistuu taivuttelemaan säikyn Caritan pakenemaan kanssaan. Alarik pääsee heidän jäljilleen, ja tyttöjen karkumatka johtaa hylättyyn autiotaloon. Taloa pitävät sattumalta tukikohtanaan myös Anders ja Samuel, jotka ovat kuin yö ja päivä.

Voiko kehenkään luottaa? Saako Matilda Caritan siskokseen, niin kuin on tälle luvannut? Kuka Carita oikein on?

Sopii: 5.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Dekkarikilpailun valloittava voittaja. Huumoria, pauketta, prätkäjengejä!

Emma ei halua mennä kouluun niiden typerysten pilkattavaksi vaan teeskentelee sairasta. Äiti kuitenkin pakottaa hänet päiväksi naapurin Ester-tädille. Ester alkaa tarinoida aarteesta, jonka hän on muinoin haudannut Porkkalaan Emil-veljensä kanssa. Emma taivuttelee Esterin vanhan amerikanraudan rattiin ja uskomattoman parivaljakon seikkailu kohti Porkkalaa voi alkaa... Mukana myös Jukkis Janatuinen verrattoman viisaine Tipsu-koirineen sekä lemiläinen prätkäjengi Red Potatoes, joka haaveilee ikiomasta singosta.

Sopii: 5.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Aleksis Kiven runotuotanto joutui Seitsemän veljeksen tavoin aikalaiskritiikin tyrmäämäksi. Vasta jälkipolvet alkoivat arvostaa Kiven omaperäisen runokielen voimaa, herkkiä ja dramaattisia tunnelmia sekä ihania luonnonkuvia. Muistuttaakseeen kansalliskirjailijamme runotuotannon elävästä ja nykyihmistäkin koskettavasta voimasta Turun Aleksis Kivi -kerho päätti julkaista valikoiman hänen runojaan Kiven juhlavuoden 2009 kunniaksi.

Kaukametsä-valikoima sisältää tuttujen klassikoiden ohella joukon vähemmän tunnettuja mutta yhtä kaikki puhuttelevia Kiven runoja. Runoihin ja runojen maailmaan johdattavat kirjassa nuoren kirjallisuudentutkijan Johanna Krappen kommentit ja viittaukset eri aikojen kriitikkojen arvioihin. Oman herkän lisänsä Kaukametsän tunnelmaan antaa kirjan taiton ja kuvituksen välittämä visuaalinen maailma, joka on kerhon jäsenen, lavastaja Juha Lukalan työtä.

Neljätoistavuotiaan Hillan vuotta nuorempi pikkuveli Lauri tekee itsemurhan menemällä junan alle. Hilla kelaa tapahtumat läpi suurella tunteella: poliisien ilmoitus, vanhempien reaktio, kavereiden kohtaaminen, hautajaiset... Äiti purkaa suruaan kotitöihin, isä asuu toimistollaan kunnes muuttaa pois kotoa kokonaan. Hilla istuu Laurin lempikivellä ja käy armotonta keskustelua veljensä kanssa, yrittää löytää tapahtuneelle syyn.

Kirsti Kurosen uutuusteos askarruttaa, itkettää ja lohduttaa. Rohkeasti säkeisiin jaettu muoto palvelee monentasoisia lukijoita ja jättää rivien väliin paljon löydettävää. Itsemurhaan liittyvät ahdistavat tunteet kohdataan pelottomasti silmästä silmään, mutta tarinan pohjavire on toiveikas ja lämmin.

Välivuosi on Simosta huono läppä. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella, että vuosi olisi oikotie onneen.

Kaksi hyvin erilaista yksinhuoltajaperhettä päätyy yhteen.
Simo, boheemi kulttuurituottajaäiti ja pikkusiskopuoli Tikkurilasta.
Lime, avaruusfysiikasta luennoiva professori-isä ja pikkusisko Kauniaisista.
Simo aloittaa kymppiluokan. Lime on matikkaluokalla ja nero, kuten isänsä.

Simosta tuntuu kuin hän olisi joutunut huonoon tosi-tv-ohjelmaan, jossa uusperheen jäsenet yrittävät tappaa toisensa. Lime puolestaan elää todeksi vanhaa perhesarjaa Me hirviöt.
Ei mikään love story.

Selkokirja.
Selkokielinen nuorten fantasiakirja kuljettaa lukijansa ollumien, liekkojen ja minoalaisten Harsomaailmaan. Unohtunut kansa kertoo Matildasta, joka ei uskalla pitää puoliaan. Kun Matilda päätyy Harsomaailmaan, hän tapaa siellä minoalaisten kansan. Melkein kaikki ovat unohtaneet, että minoalaisia on olemassa. Matilda auttaa heitä. Samalla hän saa selville, mikä on minoalaisten salainen aarre.
(Vain 15 kpl).

Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt romaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma yksikkö. Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).

Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.

Lotan isä on pakomatkalla, ja Lotalle tulee pakottava tarve löytää hänet. Lotta tapaa puistossa mukavan pojan, joka saattaisi olla sopivaa matkaseuraa. Perjantai on hyvä päivä lähteä. Kaksikko matkaa halki Suomen vihjeiden perässä, näkee monenlaista ja tutustuu varovasti toisiinsa. Kun isä viimein löytyy, on Lotta monta kokemusta rikkaampi - ja sekä isä että tytär voivat lopettaa pakenemisen.

Kaupungissa ei ole mitään niin vaikeaa kuin olla kolmetoistavuotias tyttö. Varsinkin jos on kiltiksi kasvanut, ja kasvanut muutenkin. Usvaa kutsutaan Pilvenpiirtäjäksi. Eräänä kesänä hän vain venähti kasaksi sääriä ja käsivarsia, pitkäraajaiseksi kummajaiseksi. Taakse jäivät barbileikit ja paras ystävä Kamilla, josta on tullut Usvan pahin vihollinen.

Kaupungin keskellä kohoaa kultaa ja eksoottisia tuoksuja sykkivä Tavaratalo, jonka houkuttelevassa tavaramaailmassa pidetään Kamillan 13-vuotissynttärit. Usva huomaa muuttuneensa juhlien vieraasta ohjelmanumeroksi, ja piiloutuessaan juhlavierailta tapaa albiinopoika Puuman, joka etsii salaperäistä Parantajaa. Kaduilla päivystävät ikuisesti kolmetoistavuotiaat sotilaat tietävät mistä Parantajan löytää.

Seita Parkkola (s. 1971) kirjoittaa Suomessa harvinaista maagista realismia. Parkkolan edellinen romaani Viima (2006) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia Junior -palkintoehdokkaana ja sen oikeudet on myyty Yhdysvaltoihin.

Sopii: 5.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta veljestään Jonista. He elävät maailmassa, jossa luonnonvarat ovat huvenneet dramaattisesti. Vapaa-aikansa veljekset viettävät uuden Kepler-pelin parissa, joka on kaikkien huulilla, ja pääsevät niiden harvojen joukkoon, jotka ovat pelanneet sen läpi. Kukaan ei tiedä mitä pelin viimeisen tason loppuun suorittaneille tapahtuu, mutta siitä kulkee villejä huhuja. Kyseessä ei ehkä olekaan pelkkä peli, vaan kutsu. Mutta kuka on kutsuja ja minne se heidät vie?

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Väinämöisen ja Louhen taistelu Sammosta päättyi ihme-esineen hajoamiseen. Osa sen paloista vaipui mereen, osan aallot kuljet-tivat rannoille, missä ne toi-vat vaurautta ja rikkauksia kansoille. Hävinnyt Louhi vei mukanaan kannen, mutta vannoi vielä kostavansa Sammon ryöstön ja sammuttavansa auringon.

Ahti ja Ilmari ovat epätoden-näköiset ystävykset, sillä niin erilaisia he ovat. Ahti on komea, kiivas ja hyväpuhe-inen. Ilmari taas on vähä-sanainen ja vetäytyvä. Heitä kuitenkin yhdistää surullinen ja hiukan kummallinenkin kohtalo: kummankin isä on vuotta aiemmin kadonnut salaperäisellä tutkimusmatkalla.

Poikien yhtye esiintyy kevätjuhlassa. Sen kunniaksi Ilmari on viritellyt Ahdille soittimen vanhasta kanteleesta. Synnynnäinen rock-tähti Ahti ottaa yleisönsä uhmakkaalla soitollaan ja omituisella laulullaan. Juhla päättyy kuitenkin katastrofiin, kun kesken Ahdin soolon rehtori vaipuu kaulaansa myöten koulun pihanurmeen. Pojat pakenevat kesälomalle, josta tulee jotain aivan muuta kuin he ovat etukäteen kuvitelleet.

Jo sukupolvien ajan ovat Sammon vartijat varjelleet hajalleen joutuneita sirpaleita estääkseen Louhen koston. Pohjolan mahti on kuitenkin taas vahvistumassa. Louhi etsii yhä Sammon sirpaleita kootakseen niiden avulla uuden Sammon. Seuraukset sirpaleiden viemisestä Pohjolaan olisivat kamalat, sillä tähän asti ne ovat tuoneet maapallolle sen rikkaudet. Maailmaa uhkaa nyt kuivuus, köyhyys ja lopulta auringon pimeneminen. Ilmari ja Ahti saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua on heidän vuoronsa. Apunaan Ilmarin neuvokas isosisko Anni ja maaginen kannel he ryhtyvät seikkailuun, jossa he tapaavat toinen toistaan hurjempia ystäviä ja vihollisia.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Kiihkeästi odotettu jatko Tuliterälle, Sammon vartijat -sarjan ensimmäiselle kirjalle, joka sai vuoden 2007 Topelius-palkinnon.

Maailman kenties viimeinen kesä lähestyy loppuaan... Hävittyään ensimmäisen taistelun Sammon sirpaleesta repaleinen Sammon vartijoiden joukko matkaa pohjoiseen. He aikovat löytää jäljelle jääneen Väinämöisen kätkemistä kahdesta sirpaleesta. Sen, joka vielä estää maapalloa suistumasta Pohjolan valtaan ja pimeyteen.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Sammon vartijoiden kolmannessa osassa saattue etsii mystistä ja salattua Pohjolan valtakuntaa. Heidän tehtävänään on tuhota Sampo, ihmekone, jota Pohjolan valtiatar rakentaa anastaakseen itselleen maailman kaikki rikkaudet ja luonnonvarat.

Trilogian kolmas osa kuorii maailman auki ja paljastaa luolan uumenista Sammon, joka lyö kaikki ällikällä. Myös lukijan.

Edessä on viimeinen taistelu.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Kirjan toimittanut Kari Levola kertoo:

Kun puhutaan nuortenkirjallisuudesta, puhutaan yleensä proosasta, novelleista, kertomuksista, romaaneista. Nuortenlyriikkaa ei ole juuri ollut, ei runoja, jotka eläisivät ja lähestyisivät nuoruuden kokemusmaailmaa.
Parikymmentä nuortenkirjailijaa ja nuorta tai nuorekasta runoilijaa sai haasteen kirjoittaa runoja nuorille. Kirjailijamme tarttuivat siihen oitis ja innolla. Mukana ovat mm. Pauliina Haasjoki, Niina Hakalahti, Jyrki Heikkinen, Hannu Hirvonen, Hannele Huovi, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, Markku Kaskela, Riina Katajavuori, Tomi Kontio, Tittamari Marttinen, Harri Istvan Mäki, Mari Mörö, Sari Peltoniemi, Niina Repo, Ilpo Tiihonen, Esko-Pekka Tiitinen ja Johanna Venho.

Tarkoitus ei ole luoda manifestia tai runousoppia siitä, mitä on nuortenrunous, vaan kokeilla ja etsiä ja koetella sellaisen mahdollisuuksia.

Runo vieköön oli myös lähtölaukaus samannimiselle kampanjalle, jossa Lukukeskus vei antologian kirjailijat ympäri Suomea kouluihin, uusien runonystävien luokse. Johanna Venho vieraili Forssan yläasteilla.

(Vain 15 kpl)

Neljätoistavuotiaan nuorisorikollisen Bobbyn yksinhuoltajaäiti muuttaa Dublinista maalle Clareen saadakseen poikansa pois huonojen vaikutteiden pauloista. Perhe asettuu taloon, jonka aiempi asukas Lars on selittämättömästi kadonnut. Naapurit kertovat Bobbylle, että talossa on aikoinaan asunut outo lapsi, joka niin ikään on kadonnut jäljettömiin; vanhusten mukaan lapsi oli keijujen tuoma vaihdokas. Bobby ei välitä. Hän janoaa takaisin kaupunginsykkeeseen, mutta vanhoihin kuvioihin palaaminen ei ole helppoa. Mitä kauemmin hän viettää maalla, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulee siitä, että jotain outoa on tekeillä. Onko talossa tapahtunut murha? Ja kuka tai mikä on se pieni vanha nainen, jonka Bobbyn pikkuväli väittää käyvän talolla öisin?

Yön eläjä on puhutteleva ja pelottavakin nuortenromaani, joka on samalla sekä erittäin ajankohtainen että täydellisen ajaton.

Venäläisen mestarin klassikkonäytelmä Paavo Westerbergin suomennoksena, jonka kiitetty ensi-ilta oli Suomen Kansalllisteatterissa 17. syyskuuta 2014. Näytelmä julkaistaan ntamon ja Kansallisteatterin yhteistyönä. Paavo Westerberg on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Westerberg toimii Suomen Kansallisteatterin kotikirjailijana.

(Vain 15 kpl)

Jo pienestä saakka Alva on kontrolloinut ympäristöään. Hän on rekisteröinyt mieleensä kaikki mahdolliset pakoreitit kotikortteleissaan, hän on mestari piiloutumaan ja tarkkailemaan muita. Mutta Alva ei tajua, miksi hän on erilainen kuin muut. Alva ei myöskään tiedä mitään kolmesta ensimmäisestä vuodestaan. Siksi hänen epäilyksensä eivät herää, kun karismaattinen nuori mies, Nide, etsii hänet käsiinsä. Hätkähdyttävän komea Nide haluaa näyttää Alvalle, mihin tyttö oikein kuuluu: synnyinkaupunkiinsa joka sijaitsee Helsingin alla. Kun Alvan rinnakkaisluokalla oleva Joel näkee Alvan katoavan maan alle, hänen on pakko seurata perässä. Yhdessä he joutuvat järisyttäviin seikkailuihin, joissa heidän pitää taistella pahuutta ja aikaa vastaan. Nykypäivän sykkivä Suomi kohtaa kansanperinteen tarinassa, jossa rakkaus ja luottamus punnitaan.

Topelius-palkintoehdokas 2015. Pieleen on mennyt, sitä ei voi kiistää. Skootteri lähti käsistä ja tyttöystävä vammautui. Pään yllä leijuu oikeusjuttu ja kovat korvaukset. Siinä Einari Tallimäen, 19, askelmerkit syksyn koittaessa. Sitten puhelin soi ja Einaria viedään. Ura salibandyammattilaisena aukeaa Heinolassa. Luvassa on vähän rahaa ja paljon peliaikaa. Elämä menee uusiksi. Löytyy tyttöystävä ja kaveriksi Kessu, Punapää, Betonijalka sekä kaukaloiden kovin gay.

15-vuotias Rene Kolppanen on selvinnyt yläkoulusta noudattamalla isoveljensä sääntöjä: ”A) Älä tee itsestäsi numeroa. B) Ole huomaamaton. C) Ole keskiverto. D) Älä rakastu koulun kauneimpiin tyttöihin.” Pian Rene voi jättää taakseen koulun, kylän ja ihmiset. Kuka nyt haluaisi jäädä Kiukaisille? Siellä ei tapahdu mitään, eikä tule koskaan tapahtumaankaan. Kukaan kuuluisa ei ole koskaan tullut Kiukaisilta.*
Mutta juuri kun maali häämöttää, Rene alkaa epäillä. Onko vaatimattomuus ja näkymättömyys sittenkään minkään väärti? Kolme kuukautta ennen koulun loppua Rene saa hullun idean. Jos kerran tähdet eivät tule heidän luokseen, heidän pitää mennä niiden luokse. Tai tarkemmin ottaen heidän pitää itse ryhtyä sellaisiksi. Poikabändiksi.

Kotitekoisen poikabändin alkeet on hurmaava kasvutarina, johon on salavihkaa lisätty mausteeksi nerokkaita juonenkäänteitä, pettämätöntä sarkasmia ja aitoa nuoruudenvimmaa.