Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt romaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma yksikkö. Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).

Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.

Lotan isä on pakomatkalla, ja Lotalle tulee pakottava tarve löytää hänet. Lotta tapaa puistossa mukavan pojan, joka saattaisi olla sopivaa matkaseuraa. Perjantai on hyvä päivä lähteä. Kaksikko matkaa halki Suomen vihjeiden perässä, näkee monenlaista ja tutustuu varovasti toisiinsa. Kun isä viimein löytyy, on Lotta monta kokemusta rikkaampi - ja sekä isä että tytär voivat lopettaa pakenemisen.

Kaupungissa ei ole mitään niin vaikeaa kuin olla kolmetoistavuotias tyttö. Varsinkin jos on kiltiksi kasvanut, ja kasvanut muutenkin. Usvaa kutsutaan Pilvenpiirtäjäksi. Eräänä kesänä hän vain venähti kasaksi sääriä ja käsivarsia, pitkäraajaiseksi kummajaiseksi. Taakse jäivät barbileikit ja paras ystävä Kamilla, josta on tullut Usvan pahin vihollinen.

Kaupungin keskellä kohoaa kultaa ja eksoottisia tuoksuja sykkivä Tavaratalo, jonka houkuttelevassa tavaramaailmassa pidetään Kamillan 13-vuotissynttärit. Usva huomaa muuttuneensa juhlien vieraasta ohjelmanumeroksi, ja piiloutuessaan juhlavierailta tapaa albiinopoika Puuman, joka etsii salaperäistä Parantajaa. Kaduilla päivystävät ikuisesti kolmetoistavuotiaat sotilaat tietävät mistä Parantajan löytää.

Seita Parkkola (s. 1971) kirjoittaa Suomessa harvinaista maagista realismia. Parkkolan edellinen romaani Viima (2006) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia Junior -palkintoehdokkaana ja sen oikeudet on myyty Yhdysvaltoihin.

Sopii: 5.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta veljestään Jonista. He elävät maailmassa, jossa luonnonvarat ovat huvenneet dramaattisesti. Vapaa-aikansa veljekset viettävät uuden Kepler-pelin parissa, joka on kaikkien huulilla, ja pääsevät niiden harvojen joukkoon, jotka ovat pelanneet sen läpi. Kukaan ei tiedä mitä pelin viimeisen tason loppuun suorittaneille tapahtuu, mutta siitä kulkee villejä huhuja. Kyseessä ei ehkä olekaan pelkkä peli, vaan kutsu. Mutta kuka on kutsuja ja minne se heidät vie?

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Väinämöisen ja Louhen taistelu Sammosta päättyi ihme-esineen hajoamiseen. Osa sen paloista vaipui mereen, osan aallot kuljet-tivat rannoille, missä ne toi-vat vaurautta ja rikkauksia kansoille. Hävinnyt Louhi vei mukanaan kannen, mutta vannoi vielä kostavansa Sammon ryöstön ja sammuttavansa auringon.

Ahti ja Ilmari ovat epätoden-näköiset ystävykset, sillä niin erilaisia he ovat. Ahti on komea, kiivas ja hyväpuhe-inen. Ilmari taas on vähä-sanainen ja vetäytyvä. Heitä kuitenkin yhdistää surullinen ja hiukan kummallinenkin kohtalo: kummankin isä on vuotta aiemmin kadonnut salaperäisellä tutkimusmatkalla.

Poikien yhtye esiintyy kevätjuhlassa. Sen kunniaksi Ilmari on viritellyt Ahdille soittimen vanhasta kanteleesta. Synnynnäinen rock-tähti Ahti ottaa yleisönsä uhmakkaalla soitollaan ja omituisella laulullaan. Juhla päättyy kuitenkin katastrofiin, kun kesken Ahdin soolon rehtori vaipuu kaulaansa myöten koulun pihanurmeen. Pojat pakenevat kesälomalle, josta tulee jotain aivan muuta kuin he ovat etukäteen kuvitelleet.

Jo sukupolvien ajan ovat Sammon vartijat varjelleet hajalleen joutuneita sirpaleita estääkseen Louhen koston. Pohjolan mahti on kuitenkin taas vahvistumassa. Louhi etsii yhä Sammon sirpaleita kootakseen niiden avulla uuden Sammon. Seuraukset sirpaleiden viemisestä Pohjolaan olisivat kamalat, sillä tähän asti ne ovat tuoneet maapallolle sen rikkaudet. Maailmaa uhkaa nyt kuivuus, köyhyys ja lopulta auringon pimeneminen. Ilmari ja Ahti saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua on heidän vuoronsa. Apunaan Ilmarin neuvokas isosisko Anni ja maaginen kannel he ryhtyvät seikkailuun, jossa he tapaavat toinen toistaan hurjempia ystäviä ja vihollisia.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Kiihkeästi odotettu jatko Tuliterälle, Sammon vartijat -sarjan ensimmäiselle kirjalle, joka sai vuoden 2007 Topelius-palkinnon.

Maailman kenties viimeinen kesä lähestyy loppuaan... Hävittyään ensimmäisen taistelun Sammon sirpaleesta repaleinen Sammon vartijoiden joukko matkaa pohjoiseen. He aikovat löytää jäljelle jääneen Väinämöisen kätkemistä kahdesta sirpaleesta. Sen, joka vielä estää maapalloa suistumasta Pohjolan valtaan ja pimeyteen.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Sammon vartijoiden kolmannessa osassa saattue etsii mystistä ja salattua Pohjolan valtakuntaa. Heidän tehtävänään on tuhota Sampo, ihmekone, jota Pohjolan valtiatar rakentaa anastaakseen itselleen maailman kaikki rikkaudet ja luonnonvarat.

Trilogian kolmas osa kuorii maailman auki ja paljastaa luolan uumenista Sammon, joka lyö kaikki ällikällä. Myös lukijan.

Edessä on viimeinen taistelu.

Sopii: 3.-6. luokkalaisille, yläkoululaisille.

Kirjan toimittanut Kari Levola kertoo:

Kun puhutaan nuortenkirjallisuudesta, puhutaan yleensä proosasta, novelleista, kertomuksista, romaaneista. Nuortenlyriikkaa ei ole juuri ollut, ei runoja, jotka eläisivät ja lähestyisivät nuoruuden kokemusmaailmaa.
Parikymmentä nuortenkirjailijaa ja nuorta tai nuorekasta runoilijaa sai haasteen kirjoittaa runoja nuorille. Kirjailijamme tarttuivat siihen oitis ja innolla. Mukana ovat mm. Pauliina Haasjoki, Niina Hakalahti, Jyrki Heikkinen, Hannu Hirvonen, Hannele Huovi, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, Markku Kaskela, Riina Katajavuori, Tomi Kontio, Tittamari Marttinen, Harri Istvan Mäki, Mari Mörö, Sari Peltoniemi, Niina Repo, Ilpo Tiihonen, Esko-Pekka Tiitinen ja Johanna Venho.

Tarkoitus ei ole luoda manifestia tai runousoppia siitä, mitä on nuortenrunous, vaan kokeilla ja etsiä ja koetella sellaisen mahdollisuuksia.

Runo vieköön oli myös lähtölaukaus samannimiselle kampanjalle, jossa Lukukeskus vei antologian kirjailijat ympäri Suomea kouluihin, uusien runonystävien luokse. Johanna Venho vieraili Forssan yläasteilla.

(Vain 15 kpl)

Neljätoistavuotiaan nuorisorikollisen Bobbyn yksinhuoltajaäiti muuttaa Dublinista maalle Clareen saadakseen poikansa pois huonojen vaikutteiden pauloista. Perhe asettuu taloon, jonka aiempi asukas Lars on selittämättömästi kadonnut. Naapurit kertovat Bobbylle, että talossa on aikoinaan asunut outo lapsi, joka niin ikään on kadonnut jäljettömiin; vanhusten mukaan lapsi oli keijujen tuoma vaihdokas. Bobby ei välitä. Hän janoaa takaisin kaupunginsykkeeseen, mutta vanhoihin kuvioihin palaaminen ei ole helppoa. Mitä kauemmin hän viettää maalla, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulee siitä, että jotain outoa on tekeillä. Onko talossa tapahtunut murha? Ja kuka tai mikä on se pieni vanha nainen, jonka Bobbyn pikkuväli väittää käyvän talolla öisin?

Yön eläjä on puhutteleva ja pelottavakin nuortenromaani, joka on samalla sekä erittäin ajankohtainen että täydellisen ajaton.

Venäläisen mestarin klassikkonäytelmä Paavo Westerbergin suomennoksena, jonka kiitetty ensi-ilta oli Suomen Kansalllisteatterissa 17. syyskuuta 2014. Näytelmä julkaistaan ntamon ja Kansallisteatterin yhteistyönä. Paavo Westerberg on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Westerberg toimii Suomen Kansallisteatterin kotikirjailijana.

(Vain 15 kpl)

Jo pienestä saakka Alva on kontrolloinut ympäristöään. Hän on rekisteröinyt mieleensä kaikki mahdolliset pakoreitit kotikortteleissaan, hän on mestari piiloutumaan ja tarkkailemaan muita. Mutta Alva ei tajua, miksi hän on erilainen kuin muut. Alva ei myöskään tiedä mitään kolmesta ensimmäisestä vuodestaan. Siksi hänen epäilyksensä eivät herää, kun karismaattinen nuori mies, Nide, etsii hänet käsiinsä. Hätkähdyttävän komea Nide haluaa näyttää Alvalle, mihin tyttö oikein kuuluu: synnyinkaupunkiinsa joka sijaitsee Helsingin alla. Kun Alvan rinnakkaisluokalla oleva Joel näkee Alvan katoavan maan alle, hänen on pakko seurata perässä. Yhdessä he joutuvat järisyttäviin seikkailuihin, joissa heidän pitää taistella pahuutta ja aikaa vastaan. Nykypäivän sykkivä Suomi kohtaa kansanperinteen tarinassa, jossa rakkaus ja luottamus punnitaan.

Topelius-palkintoehdokas 2015. Pieleen on mennyt, sitä ei voi kiistää. Skootteri lähti käsistä ja tyttöystävä vammautui. Pään yllä leijuu oikeusjuttu ja kovat korvaukset. Siinä Einari Tallimäen, 19, askelmerkit syksyn koittaessa. Sitten puhelin soi ja Einaria viedään. Ura salibandyammattilaisena aukeaa Heinolassa. Luvassa on vähän rahaa ja paljon peliaikaa. Elämä menee uusiksi. Löytyy tyttöystävä ja kaveriksi Kessu, Punapää, Betonijalka sekä kaukaloiden kovin gay.

15-vuotias Rene Kolppanen on selvinnyt yläkoulusta noudattamalla isoveljensä sääntöjä: ”A) Älä tee itsestäsi numeroa. B) Ole huomaamaton. C) Ole keskiverto. D) Älä rakastu koulun kauneimpiin tyttöihin.” Pian Rene voi jättää taakseen koulun, kylän ja ihmiset. Kuka nyt haluaisi jäädä Kiukaisille? Siellä ei tapahdu mitään, eikä tule koskaan tapahtumaankaan. Kukaan kuuluisa ei ole koskaan tullut Kiukaisilta.*
Mutta juuri kun maali häämöttää, Rene alkaa epäillä. Onko vaatimattomuus ja näkymättömyys sittenkään minkään väärti? Kolme kuukautta ennen koulun loppua Rene saa hullun idean. Jos kerran tähdet eivät tule heidän luokseen, heidän pitää mennä niiden luokse. Tai tarkemmin ottaen heidän pitää itse ryhtyä sellaisiksi. Poikabändiksi.

Kotitekoisen poikabändin alkeet on hurmaava kasvutarina, johon on salavihkaa lisätty mausteeksi nerokkaita juonenkäänteitä, pettämätöntä sarkasmia ja aitoa nuoruudenvimmaa.